40 vuotta elämän matkaa on tänään takana ja aloin pohtia, mitä kaikkea olen elämän aikana oppinut. Ensinnäkin tuntuu siltä, että mitä enemmän opin maailmasta, sitä vähemmän tajuan tietäväni mistään mitään. Kun jokin asia on uusi, siitä ei tiedä juuri mitään.
Kun oppii vähän, luulee tietävänsä paljon. Mitä syvemmälle sukeltaa, sitä vähemmän tajuaa tietävänsä, koska syvistä kerroksista aukeaa aina uusia maailmoja ja vielä syvempiä kerroksia jokaisesta asiasta.
Kuka on oikeassa vai onko sillä edes väliä?
Minä voin olla oikeassa asioista ja sinä voit olla yhtä lailla oikeassa asioista, vaikka olisimme täysin eri mieltä. Me vain katselemme asioita eri näkökulmista sen tiedon ja kokemuksen valossa, mitä olemme elämän matkalla käyneet läpi.
Mikä on minulle oikein tai totta, ei ole sitä välttämättä sinulle. Riitely on turhaa. Minä voin nähdä kutosen, mutta sinun mielestäsi se on ysi, jos katselet sitä pöydän toiselta puolelta. Riitely on turhaa ja kuluttavaa.
Tärkeämpää on yrittää ymmärtää toista ihmistä ja hänen näkökulmaansa syvemmällä tasolla, rakentavasti keskustellen.
Muutos lähtee aina itsestä
Jos haluaa muuttaa asioita tai maailmaa, on lähdettävä liikkeelle itsestään: omista uskomuksista, tavoista, ajatusmalleista ja suhtautumisesta eri asioihin. Muutos lähtee aina omasta itsestä.
Toista ihmistä ei voi muuttaa, vain rakastaa. On ehkä tyhmintä yrittää muuttaa toista ihmistä. Ihminen muuttuu vain silloin, kun hän oikeasti haluaa itse tehdä muutoksen elämässään. Kukaan ei voi tietää, mikä on toiselle ihmiselle parhaaksi syvemmällä tasolla tai mitä oppiläksyjä hänen on käytävä, millainen tie kuljettava.
Auttamisen tie on loputon suo, johon hukkuu itse mukana. Jos toinen ihminen pyytää apua, silloin voi auttaa häntä. Koko maailmaa ei voi kuitenkaan yksi ihminen pelastaa tai olla tietävinään, mikä on kenenkin parhaaksi tässä elämässä.
Joskus auttaa eniten se, kun vain kuuntelee ja ymmärtää toista.
Todellisuus on paljon laajempi kuin voisi kuvitella
Fyysinen todellisuus, jonka aistimme näkemällä, kuulemalla, tuntemalla, haistamalla ja maistamalla, on vain pieni osa kaikesta siitä, mitä on olemassa. On niin paljon enemmän. Olen itse päässyt kokemaan maailmaa tavoilla, joiden kuvailemiseen ei löydy edes sopivia sanoja.
Maailmaa voi kokea tosi syvillä tasoilla. Monesti asetamme mielen tasolla tietyt raamit, mikä voi olla mahdollista ja mikä ei. Nämä uskomukset rajoittavat tosi paljon sitä, mitä on sitten mahdollista kokea.
Rajoja kannattaa ja pitääkin rikkoa, koska niiden takaa aukeaa aina uusia maailmoja.
Omaa tajuntaa voi tietoisesti laajentaa
Tajuntamme on aivan valtavan laaja. Sen laajentaminen tietoisesti on vähän kuin laittaisit ensin eteesi A4-arkin ja katsoisit sitä läheltä. Katselet valkoista paperia ehkä jonkin aikaa, kunnes tajuat, että jos siirrät sitä hieman kauemmas silmistäsi, alat nähdä muutakin kuin valkoista paperia. Katsot sivuillesi, että wow, sieltähän aukesi aivan uusi perspektiivi koko maailmaan.
Siirrät paperia yhä kauemmas ja kauemmas ja näet koko ajan enemmän värejä ja asioita ympärilläsi. Lopulta olet työntänyt valkoisen arkin niin kauas, että se on enää pieni osa näkökenttääsi. Huomaat, että eteesi onkin avautunut aivan uudenlainen todellisuus.
Tajuntasi on taas vähän laajentunut. Ihmettelet, miten aiemmin näit vain sen arkin.
Vanhoja opittuja malleja voi purkaa
Uuden oppiminen on paljon helpompaa kuin vanhasta pois oppiminen. Elämän varrella on syntynyt niin paljon erilaisia opittuja käyttäytymismalleja, uskomuksia, ajatusmalleja ja tapoja, että niistä on välillä tuskallisen hankalaa päästää irti.
Pahinta on se, että niitä ei aina edes tiedosta. Täytyy vain tulla koko ajan tietoisemmaksi omasta itsestään ja tekemisistään esimerkiksi säännöllisen meditaation avulla.
Monet ajatus- ja käyttäytymismallit, reagointi asioihin sekä uskomukset saattavat juontaa juurensa jopa lapsuuteen tai vähintään nuoruuteen saakka eikä niillä ole välttämättä enää mitään tekemistä nykyisen todellisuuden kanssa.
Parasta on se, että näitä kaikkia vanhoja malleja voi purkaa ja rakentaa niiden tilalle uusia.
Olemalla oma itsensä vetää puoleensa oikeat ihmiset
On tärkeää olla juuri sellainen kuin on, jotta vetää puoleensa omaa heimoaan ja juuri sellaisia ihmisiä, joiden seurassa sydän säteilee ilosta ja rakkaudesta. Sopeutuvana ja seikkailunhaluisena kameleonttiluonteena on tietenkin mukava kurkata erilaisiin maailmoihin ja tutustua erilaisiin ihmisiin, mutta silloin vetää helposti puoleensa ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita vain siitä puolesta, jota juuri silloin ilmennät.
Kun on syvemmin oma itsensä joka tasolla, se kuka on, vetää puoleensa ne ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita kaikista niistä tasoista ja puolista, ei vain yhdestä tai parista.
Elämästä voi luoda kauniin luomuksen
Olen myös ymmärtänyt sen, että rakkauden ja sydänyhteyden flow-tilassa on mahdollista luoda elämästään kaunis luomus, jossa vetää puoleensa kaikkea sitä, mitä oikeasti haluaa ja kaipaa, sitä mikä tekee onnelliseksi.
Sydänyhteyttä on mahdollista myös harjoitella. Itse olen päässyt tällaiseen tilaan aiemmin parhaiten matkustelemalla, mutta viime aikoina olen harjoitellut paljon tuon tilan saavuttamista myös omassa arjessani, jossa matkustamisella on viime aikoina ollut pienempi rooli.
Sydänyhteyttä voi vahvistaa paljon myös meditaatiolla ja erilaisilla harjoituksilla.
Oman elämän uusi vuosikymmen alkaa nyt
Olen kiitollinen kaikista niistä opeista, joita olen elämässäni saanut ja niistä ihmisistä, joiden kautta olen saanut oppia. Toisilta olen oppinut paljon, toisilta vähemmän. Kohtaamiset eri ihmisten kanssa ovat olleet tärkeässä asemassa.
Nyt on aika kääntää taas uusi sivu elämässä. Tervetuloa, oman elämäni uusi vuosikymmen!
~Sonja