Rakkaus räjäytti elämäni palapelin uusiksi

On ihmeellistä, miten elämäntilanne voi muuttua yhtäkkiä niin nopeasti. Olen jo pitkään ajatellut, että haluan olla mahdollisimman itsenäinen ja vapaa tekemään omat valintani. Suhteissakin olen kokenut, että haluan säilyttää tietyn etäisyyden ja oman maailmani, jonne en joko halua tai pysty ottamaan toista kokonaisvaltaisesti mukaan. Jaakon jälkeen en ole pystynyt heittäytymään yhteenkään suhteeseen täysillä. Alitajuisesti olen pyrkinyt etsimään jollain tavalla mahdottomia rakkauksia, jotka eivät voi käytännössä pidemmän päälle toimia ja joista on helppo paeta tavalla tai toisella, kun pakoreaktio iskee. Olen ajatellut, etten ehkä enää koskaan halua elää niin, että heittäytyisin täysillä parisuhteeseen. En ole halunnut enää satuttaa itseäni paljastamalla toiselle täysin syvintä olemustani ja sen ydintä.

Sami räjäytti koko palapelin

Sitten elämääni astui Sami, joka räjäytti koko elämäni palapelin kerralla taivaan tuuliin. Alkoi massiivinen muutosprosessi ennen kaikkea oman itseni, ajatusteni ja käsitysteni kanssa. Alkoi suuri matka vieläkin syvemmälle oman itseni ytimeen. Vielä kuukausi sitten en olisi ikimaailmassa kirjoittanut blogiini näin henkilökohtaista postausta kuin tämä, vaan olen pitänyt kaikki miehiin ja rakkauteen liittyvät asiat visusti omana ja lähipiirini tietona. En ole halunnut avata yksityisiä asioita blogissani, vaikka ovathan ihmissuhteetkin tietynlaisia matkoja. Ei tämä kirjoittaminen oikeastaan nytkään niin helppoa ole, mutta mukavuusalueen ulkopuolella on hyvä mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Koen myös, että minun on nyt hyvin merkityksellistä kirjoittaa tästä aiheesta. En vielä tarkkaan ottaen tiedä, miksi.

Mitä oikein tapahtui?

Sami mullisti elämäni jo hyvin lyhyessä ajassa. On itse asiassa Samin ex-vaimon ansiota, että ylipäätään tutustuimme toisiimme. Hän meidät oikeastaan yhdisti oman eroprosessinsa keskellä, mikä oli häneltä suuri, korkeampi rakkauden teko. Muutaman päivän kuluttua ensikohtaamisesta tein jo isoja siirtoja elämässäni. Espanjan koronarajoitukset vauhdittivat suhteemme etenemistä. Jos ei niitä olisi ollut, olisimme ehkä edenneet eri tavalla tai ainakin hiukan hitaammin, toisiimme rauhassa tutustuen. Minä asuin Fuengirolassa, Sami asui maaseudulla vuorten takana Alhaurin el Grandessa.

Marraskuun yhdeksännen päivän illalla tulivat voimaan uudet koronarajoitukset, joiden mukaan liikkua ei saanut enää kunnasta toiseen. Teimme aika spontaanin vedon ja lähdimme Samin kanssa vielä yötä vasten Marbellaan. Pakkasin vain pikaisesti laukkuuni kaiken tarpeellisen, ja Sami tuli hakemaan minut asuntoautolla. Ajoimme voimapaikkaani Cabopinoon, jossa asuimme Samin asuntoautossa lähes pari viikkoa. Kaikki tuntui tosi luonnolliselta ja oikealta, vaikka pää olikin aikamoisen pyörällä.

Cabopinosta lähdimme Suomeen, koska meille tuli työmatka TerveysSummitin puitteissa. Otimme lennot vain pari päivää ennen lähtöä, hoidimme koronatestit kuntoon ja yövyimme Helsingissä. Tiemme kulkeutui Lapin taikamaille Leville, jossa olemme olleet pian pari viikkoa. On ollut hienoa tehdä yhdessä erilaisia töitä, sillä TerveysSummitin digihommien lisäksi eteemme on osunut myös muita hienoja mahdollisuuksia blogin kautta tehdyistä yhteistöistä paikallisten matkailuyritysten konsultointiin.

Suojamuurien läpi syvälle sydämeen

En oikein vieläkään käsitä, mitä kaikkea lyhyessä ajassa on tapahtunut. Jostain käsittämättömästä syystä Sami on onnistunut pääsemään valtavien suojamuurieni sisälle ja onnistunut löytämään jossain syvällä muurien sisällä piileskelevän Sonjan, todellisen syvimmän olemukseni. Sellaisen olemuksen, josta vain harvalla on käsitys. En tiedä, miten se on mahdollista, mutta näin on päässyt käymään.

Olen hämmentynyt siitä, että minua ei ahdista lainkaan päästää toista niin lähelle, vaan kaikki tuntuu tosi luonnolliselta. Ehkäpä luonnollisemmalta kuin mikään koskaan ikinä. Kaikki on myös omalta osaltaan tosi pelottavaa, sillä kyseessä on hyppy tyhjyyteen monessakin mielessä. Kun hyppää rohkeasti tyhjyyteen ja antautuu täysillä, asettaa itsensä myös hyvin haavoittuvaan asemaan. Suojamuurit eivät enää suojaa ympärillä, vaan nyt sukelletaan koko fraktaalin ytimeen. Se on suurin muutos, mitä elän nyt läpi. Olen täysin rakastunut. Olen heittäytynyt rakkauteen koko olemuksellani niin syvällisesti, ettei peruutusvaihdetta enää ole. Se on yhtä aikaa tosi ihanaa, mutta myös äärimmäisen pelottavaa. Sitä on niin korkeissa energioissa, ettei sieltä halua pudota ikinä.

Tuntuu huikealta löytää yhtäkkiä sellainen ihminen, johon löytyy yhteys niin sujuvasti kaikilla mahdollisilla tasoilla. Jos yhteys johonkin ihmiseen on vahva edes yhdellä tasolla, siinä on jo hyvän ihmissuhteen ainekset. Samin kanssa yhteys on vahva kaikilla tasoilla ja tunnen, että hänen kanssaan uskallan hypätä yhdessä tyhjyyteen, kävi miten kävi. Uskallan asettaa itseni haavoittuvaiseksi, paljastaa pelkoni ja suurimmat salaisuuteni sekä asioita itsestäni, joita häpeän. Voin sanoa, ettei se ole todellakaan helppoa. Se vaatii suunnattomasti rohkeutta ja todellakin sen hypyn tyhjyyteen. Tämä on todellinen kasvumatka oman itsensä syövereihin. Joka päivä oppii tuntemaan myös toista paremmin ja syvällisemmin. Se on mieletöntä matkantekoa, jossa sukelletaan yhdessä koko elämän ytimeen.

Olen avannut oven sisimpääni ja sydämeeni

Miksi sitten uskalsin tällä kertaa hypätä, kun pitkään aikaan en ole kunnolla uskaltanut? Tätä kysymystä saattaa moni pohtia mielessään. Olen itsekin todella hämmentynyt ja yllättynyt siitä, mitä minulle tapahtuu ja miten paljon olen jo lyhyessä ajassa muuttanut monia käsityksiäni elämästä. Joka päivä puran omia ohjelmointejani hiljalleen ja muokkaan niitä vastaamaan tämän päivän energioitani.

Sami on taitavasti osannut aukaista salaisia ovia ja portteja löytääkseen sisimpäni. Yksin en tässä olisi onnistunut. Olen tosi varovainen antamaan itsestäni mitään syvempää toiselle varsinkaan, jos en ole sataprosenttisen varma toisen osapuolen tunteista ja siitä, että hänen rakkautensa on aitoa ja pyyteetöntä. Samin avoimuus, valo ja äärettömän loistavat keskustelutaidot sekä lempeä katse ja hymy ovat sulattaneet sydämeni ja rohkaisseet minut riisumaan suojamuurini niin, että olen päästänyt hänet syvälle sydämeeni. Jotenkin hän vain tuntuu aina löytävän juuri oikeat sanat oikeassa tilanteessa ja vaikka olisin peloissani tai jännittäisin kertoa jostakin asiasta, hänen olemuksensa rauhoittaa minua. Kun toinen uskaltaa hypätä ja antautua täysillä, se antaa mahdollisuuden myös itselle tehdä samoin.

Yhteiselo Samin kanssa on harmonista, luonnollista, keveän leikkisää, maagisen kaunista ja taianomaista. Arki on täynnä paitsi seikkailuja ja elämyksiä, myös suurta kasvua ja oivalluksia. On ihana kasvaa ja kehittyä yhdessä. Aika monesti olen miettinyt, voiko tällainen rakkaus olla tottakaan. Luojan kiitos en ole herännyt tästä unesta, vaan tänäkin aamuna sain todeta, että totta tämä on.

Sydämen ja sielun viisautta

Kun Sami tuli elämääni, en arvannut aluksi, mihin se johtaisi. Tunnistin kyllä aivan uudenlaisen energian ja huomasin, miten Sami ujuttautui sisimpääni. Aluksi taistelin kuitenkin vastaan ja yritin kieltää ajatuksissani kaiken sen olemassaolon, minkä jo tunsin todeksi. Olisi ollut kaikkien kannalta vain helpompi jatkaa entiseen malliin, sillä tässä kuviossa oli osallisena muitakin osapuolia. Pian kuitenkin huomasin, ettei se ollut mahdollista. Ajattelin, että ”this is it”. Nyt oli laitettava koko elämä uusiksi, tehtävä vaikeita ratkaisuja valon nopeudella, pahoitettava joidenkin ihmisten mieliä eikä kieltää enää mitään. Minun elämääni oli jo aiemmin tullut mies, jolle jouduin kertomaan tämän kaiken. Onneksi hän otti asian kuitenkin hyvin, oli kiitollinen yhteisestä ajasta ja toivotti hyvää matkaa uuden elämäni tiellä. Minun oli oltava aito ja rehellinen, ennen kaikkea itselleni. Oli kuunneltava sydämen ja sielun viisautta. En kysellyt muilta neuvoja, mitä minun pitäisi tehdä. En halunnut antaa muiden ihmisten mielipiteiden tai ajatusten vaikuttaa omiin valintoihini.

Mielen täydellisestä kaaoksesta syvään rauhaan

Intuitio kertoi minulle hyvin voimakkaasti, että tähän tilaisuuteen on nyt tartuttava. Tilanne vaati niin nopeita ratkaisuja, että olin todella kaukana mukavuusalueeni ulkopuolella. Oli vain kuunneltava rohkeasti intuition ääntä, kävi miten kävi. Hyppäsin rohkeasti omannäköiseni elämän kyytiin enkä ole katunut sitä sekuntiakaan. Kun tekee valinnat aidosti sydämen ja intuition ääntä kuunnellen, ei voi mennä metsään. Silloin ei voi miettiä, että mitähän muut ihmiset tästä ajattelevat. Kun ratkaisut ja valinnat on tehty, sielun vallitsee syvä rauha. Vaikka elämä voi olla hetkellisesti täysi kaaos, kaikki arkiset ja käytännön asiat kyllä hoituvat omalla ajallaan. Täytyy vain hypätä ja luottaa.

Uniikit elämänkokemukset yhdistävät

Olen tarvinnut kaikki elämänkokemukset, joita minulla on ollut tänne päästäkseni. Välillä mietin, miksi en ole kohdannut Samia koskaan aikaisemmin, vaikka olemme pyörineet samoilla kulmilla. Aika ei ole ollut oikea, ei minulle eikä hänelle. Nyt aika on oikea, sen tuntee. Sami loksahtaa maailmaani niin luonnollisella tavalla, ettei ahdistukselle jää enää tilaa. Meillä on myös niin paljon uniikkeja, syvällisiä, erikoisia ja yhdistäviä elämänkokemuksia, ettei sekään ole mitään sattumaa. On ihana kokea ja elää yhdessä maailmaa ihmisen kanssa, jonka kanssa surffaamme samalla aallolla. On hämmästyttävää kokea myös tietynlainen telepaattisuus jo tässä vaiheessa, kun yhteistä taivalta on takana vasta kuukauden verran. Olen kiitollinen jokaisesta yhteisestä päivästä. Jokainen päivä on ihme.

Merkityksellinen vuosi

Jo vuoden alussa tunsin, että tämä vuosi tulee olemaan erityinen monella tavalla. Kirjoitin näistä ajatuksista ja pohdinnoista myös blogiini. Alkuvuosi meni aikamoisessa flow’ssa ja tiesin, mitä haluan. Sitten tuli korona, moni asia meni uusiksi ja hukkasin jollain tavalla oman elämäni punaisen langan. Ajattelin, että oma intuitiokin kertoo asioita ihan päin helvettiä, kun ensin korona laittoi monen asian uudelle mallille ja tuntui, etten ole linjassa syvimmän olemukseni kanssa. Olin vähän hukassa.

Kaiken kaikkiaan tämä vuosi näin kokonaisuutena katseltuna on ollut kuitenkin todella merkityksellinen niin ihmissuhteiden, oivallusten, uuden oppimisen, kasvun ja kaikkien elämänkokemusten suhteen. Nyt se vasta merkityksellinen onkin, ja mitä kaikkea onkaan vielä edessä? Juuri nyt tuntuu siltä, että kannatti kuunnella oman intuition ääntä, olla rohkea, hypätä tyhjyyteen sekä levittää siipensä lentoon.

Rakkausmatka on nyt tärkein ja merkityksellisin

Kuten Sami suhteemme alussa totesi, että tuntuu kuin tuhannen palan palapelistä olisi käännetty vasta pari palaa. Ja seuraavana päivänä, että miljoonan palan palapelistä on käännetty vasta puoli palaa. Sellaiseen seikkailuun olen nyt lähtenyt ja olen onnellinen siitä. Halusin myös ottaa uuden askeleen blogini suhteen ja mennä rohkeasti syvemmälle tällä elämän matkalla, vaikka samalla asetan itseni haavoittuvaiseksi kirjoittamalla näin henkilökohtaisista asioista. Matkailu ei ole vain uusia paikkoja ja seikkailuja, vaan tärkeämpää on ollut minulle aina se, mitä tapahtuu syvemmällä tasolla. Tällä hetkellä itselleni ylivoimaisesti tärkein matka on tämä rakkausmatka.

Elämä on tässä ja nyt, ihmeitä täynnä

Haluan tällä kirjoituksellani rohkaista myös muita elämän kanssakulkijoita elämään omannäköistään elämää, ottamaan elämässä isoja ja rohkeita askelia kohti omia unelmia, purkamaan oman mielen ohjelmointeja ja rakentamaan niitä uusiksi niin, että ne vastaavat omaa elämäntarkoitusta. On tärkeää olla linjassa oman syvimmän olemuksensa kanssa, muuten kaikki tuntuu hapuilulta. Ja jos elämään osuu joku spesiaali ihminen, joka saa sydämen säkenöimään, kannattaa tarttua rohkeasti tilaisuuteen ja hypätä rakkauteen. Joskus voi tulla sydänsuruja, mutta parempi on lopulta kuitenkin rakastaa täysillä kuin pelätä ja olla rakastamatta ollenkaan vain sen takia, ettei satuttaisi itseään tai muita. On myös tärkeää elää tässä ja nyt sekä uskoa ihmeisiin, sillä todellisuus on aina satuja ja elokuvia ihmeellisempää.

Jos haluat pysyä kärryillä, miten yhteinen matkamme etenee, seuraa meitä Instagramissa @sonjaevita_shiningjourney ja @samivesamo

~Sonja