Aina kaikki ei mene, kuten suunnittelee. Monesti asiat voivat mennä jopa paremmin kuin olisi koskaan osannut kuvitella. Siksi onkin aina tärkeää keskittyä niihin asioihin, mitä haluaisi elämäänsä ilman, että keskittyy liikaa yksityiskohtiin tai siihen, miten asioiden tulisi konkreettisesti mennä, jotta voi saavuttaa haluamansa.
Kerroin viime postauksessa siitä, miten suunnitelmani Intiaan lähdöstä menivät pieleen enkä päässytkään opiskelemaan joogaa, koska korona sulki Intiaan pääsyn matkailijoilta. Menetin silloin myös yrittäjänä tekemäni työt ja olin hetken ihan hukassa. Moni asia harmitti tuolloin, mutta myöhemmin oivalsin, että kaikki meni lopulta paljon paremmin kuin olisin osannut unelmoida. Intian sijaan lähdinkin takaisin Espanjaan, tapasin elämäni rakkauden ja muutimme heti yhteen. Siinä ei ollut vielä kaikki, vaan lisää yllätyksiä oli tulossa.
Intia tuli luokseni Espanjaan
Välillä elämä on täynnä yllättäviä käänteitä. En päässyt opiskelemaan joogaa Intiaan, mutta sen sijaan Intia tuli luokseni Espanjaan. Olimme juuri saaneet Samin kanssa ensimmäisen yhteisen asunnon Marbellasta ja hankkineet kuukausikortin Ananda Laien joogastudiolle. Onneksemme joogastudio avasi juuri tuolloin sivupisteen hienoon villaan Cabopinoon vain vartin kävelyn päähän asunnoltamme.
Paikkaa piti Intiasta tullut sydämellinen pariskunta. Diksha oli kotoisin Portugalista, mutta hän oli kulkenut Intiassa jo 16 vuotta joogan polkua opiskellen muun muassa intialaisessa luostarissa Rishikeshissä. Hänellä oli mielettömän laaja ja syvällinen tietämys joogasta ja sen filosofiasta, meditaatiosta, ayurvedasta, eettisestä elämästä ja eri asanoiden sekä hengitystekniikoiden merkityksestä ja terveysvaikutuksista. Hänen miehensä Sunil oli Keralasta kotoisin oleva intialainen hindupappi, joka oli kulkenut joogan polkua lapsesta lähtien. Heidän tunneillaan pääsimme ihan eri syvyydelle joogassa, kuin mitä koskaan aiemmin olimme päässeet.
Joogaa ja ayurvedista ruokaa
Cabopinon joogakeskus avasi ovensa huonoon aikaan, koska korona runteli Espanjaa, kuntarajoja suljettiin jälleen kerran ja joogatuntien osallistujamääriä rajoitettiin. Sami, minä ja välillä Samin ex-vaimo Anita olimme käytännössä koko paikan ainoat oppilaat.
Samin kanssa kävimme joogatunneilla käytännössä yksityisesti neljänä aamuna viikossa kahden kuukauden ajan. Muutamina kertoina opettajamme järjestivät myös iltaisin meditaatiohetken, hengitysharjoituksia tai joogaa.
Lisäksi he olivat ayurvedisia kokkeja ja saimme ostaa heiltä ruokaa. Joka kerta joogatunnin päätteeksi meitä odotti kotiin vietävä lounaspaketti, jossa oli ayurvedista ja tuoretta, herkullista kasvisruokaa. Kumpikaan meistä ei ole innokas kokki, joten tuntui suorastaan lottovoitolta saada ostaa heiltä niin hyvää ruokaa monena päivänä viikossa.
Elämä jaksaa aina yllättää
Mikä todennäköisyys on sillä, että meidän naapuriin muutti pahimpaan korona-aikaan kaksi näin taitavaa joogaopettajaa Intiasta? Entä olisinko osannut kuvitella, että asiat menisivät näin? Että en pääsisi Intiaan, vaan opettajat tulisivat luokseni? Elämä jaksaa aina yllättää. Nuo kaksi kuukautta olivat upeita, kun saimme syventää joogan polkuamme ja samalla avartaa maailmaamme sekä ystävystyä upean pariskunnan kanssa. Asiat voivat saada yllättävän upeita käänteitä, kun antaa niille mahdollisuuden.
Pelkoja ja ennakkoluuloja
Aina välillä törmää netissä joidenkin ihmisten pelkoihin tai ennakkoluuloihin joogasta ja siihen liittyen hindulaisuudesta tai muista ”idän uskonnoista”. Yleensä niitä pelkoja lietsovat ihmiset, joilla on vain yksi oikea totuus ja kaikki muut tuomitaan. Lopulta me kaikki olemme syvällä sydämessämme samanlaisia, uskoo ken mihinkin. Uskontoja, elämäntapoja ja -katsomuksia mahtuu maailmaan aivan valtava määrä, mutta olemme kaikki arvokkaita, vaikka näemme asiat eri tavalla. Tärkeintä on lopulta rakkaus. Vuorelle johtaa monta erilaista polkua.
Miten erilaiset totuudet syntyvät?
Neljästä sokeasta miehestä ja elefantista kertova tarina on hyvä esimerkki, koska siinä havainnollistetaan erilaisten totuuksien syntymistä ja kehittymistä. Tarinassa neljä sokeaa miestä tunnustelee elefanttia oppiakseen tuntemaan, mikä se on. Miehet tunnustelevat elefantin eri osia ja päätyvät aivan erilaisiin tulkintoihin siitä, mikä elefantti on. Tulkinnat ovat täysin ristiriidassa keskenään. Miehet ovat samaan aikaan oikeassa ja väärässä. Jokainen tuntee elefantista vain yhden osan eli yhden näkökulman. Maailma ja universumi ovat paljon isompia kuin elefantti, joten totta kai eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten maailmankuva ja näkövinkkeli siihen on erilainen.
Syväsukellus joogan maailmaan
Meidän hindulaiset joogaopettajamme olivat ihania, välittäviä, sydämellisiä, hauskoja ja taitavia. Puhuimme heidän kanssaan paljon myös ihan tavallisista arkielämän asioista. He myös kyläilivät meillä. Oli ihana avartaa taas vähän lisää omaa maailmankatsomusta käymällä heidän joogatunneillaan ja oppimalla heiltä niin paljon uutta. Tuo aika tuntui kuin pitkältä joogaretriitiltä tai syväsukellukselta joogan maailmaan. Olen todella kiitollinen, että sain kokea tämänkin ajan. Olemme ystäviä ja pidämme yhteyttä edelleen.
Jos haluat seurata elämäämme ihan reaaliajassa, kannattaa ottaa tilini @sonjaevita_shiningjourney Instassa seurantaan.
~Sonja
Kaikki tosiaan meni paremmin kuin hyvin. Elämästä ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu ja mahdollisuuksiin kannattaa aina taarttua. En itse ollut kuullutkaan tuosta tarinasta neljästä sokeasta miehestä ja elefantista, mutta kieltämättä oikein kuaava. Tuo ruoka muuten näyttää todella herkulliselta!
No niinpä! Monessa tilanteessa sitä voi harmittaa, mutta sitten myöhemmin tajuaa, että asiat menivätkin paremmin kuin hyvin. Minusta kyseinen elefanttitarina on todella hyvä ja sopii moneen tilanteeseen.
Ikävä on noita ruokia, olivat niin herkkua! 🙂 Jos joku ei tykkää kasvisruuasta, niin muuttaisi mielensä noiden ruokien jälkeen.
Kiva lukea tarina vielä täältä, vaikka olen sen jo kuullutkin.
Elämä yllättää monin tavoin.
Niinhän se usein yllättää ja ainakin tässä tapauksessa tosi kivalla tavalla! 🙂