Instagram-seuraajia voi ostaa itselleen

Follower Factory – Uskottavuutta haetaan feikkiseuraajilla

The Follower Factory on New York Timesin eilen julkaisema artikkeli, joka kertoo sosiaalisen median taustalla pyörivästä karusta ja pimeästä todellisuudesta sekä hyvin kyseenalaisesta ja epäeettisestä miljoonabisneksestä. Kuten artikkelissa todetaan, jokainen haluaa olla suosittu somessa. Jopa niin paljon, että on valmis maksamaan siitä rahaa ja uhraamaan itsensä epäaitouden alttarille. Oletko koskaan miettinyt, miten joillakin ihmisillä on niin valtava määrä seuraajia eri sosiaalisen median kanavissa? Joidenkin seuraajat ovat aitoja, mutta valitettavan monen seuraajakunta muodostuu feikkiprofiileista ja ostetuista mielikuvitusseuraajista. Kuten artikkelissa todetaan, moni julkkis, urheilija, poliitikko ja asiantuntija on ostanut itselleen jopa miljoonia feikkiseuraajia, jotta profiili olisi uskottavampi. Voit ostaa itsellesi Instagram-seuraajia, Facebook-tykkäyksiä, Twitter-jakoja, YouTube-näyttöjä tai vaikka kuunteluita SoundCloudissa. Feikkimaailmasta on tullut valtava bisnes. Kuin hirviö, jota kukaan ei osaa pysäyttää. Ongelma on niin uusi, ettei sitä vielä edes tiedosteta.

Instagramista voi ostaa itselleen seuraajia

Psykologista peliä

Tavallinen somen käyttäjä varmaan ihmettelee, miksi joku vajoaisi niin alas, että ostaisi itselleen seuraajia tai tykkääjiä. Hullultahan se kuulostaakin. Somen voima on kuitenkin nykyään niin valtava, että se on tärkeä temmellyskenttä monille vaikuttajille. Jos esimerkiksi poliitikolla on miljoona seuraajaa Instagramissa, onhan hän ihmisten mielestä paljon uskottavampi kuin poliitikko, jolla on tuhat seuraajaa. Ostamalla seuraajia poliitikko pelaa psykologista peliä. Tavallinen somen käyttäjä ei ole varmaan tullut edes ajatelleeksi, että seuraajia ja tykkäyksiä voi ostaa. Niinpä hän ehkä ajattelee, että tämän poliitikon täytyy olla todella hyvä, kun niin moni ihminen häntä seuraa.

Botilla voi olla sinun kasvosi

Kuten artikkelissa todetaan, feikkiseuraajien ja niitä kaupittelevien firmojen pimeissä kulisseissa pyörii massiivinen identiteettivarkauksien ketju. Jos sinulla on olemassa profiili jossain some-kanavassa, todennäköisesti myös sinun nimesi, kuvasi ja profiilisi perustiedot on lainattu jollekin mielikuvitushahmolle, jota pyörittää kasvoton, automatisoitu botti. Huijaukset paljastuvat äärettömän harvoin. Esimerkiksi oma tilini Instagramissa löytyy nimellä @sonjaevita_shiningjourney. Identiteettini voitaisiin varastaa ja käyttää uudelleen vaikka niin, että minut rekisteröitäisiin palveluun arabialaisena käyttäjänä, kieliasetukset säädettäisiin sen mukaan, ja käyttäjänimi saisi uuden muunnoksen hieman erilaisin kirjain- ja numeroyhdistelmin. Profiilia pyörittäisi botti. Profiili näyttäisi aidolta, joten kukaan ei osaisi sitä epäillä. Varastetusta profiilistani tehtäisiin näin kauppatavaraa, jota voitaisiin myydä uudelleen ja uudelleen some-suosiota valheellisesti tavoitteleville vaikuttajille.

Instagramista voi ostaa itselleen seuraajia

Kaupallisuus voi olla myös eettistä

Blogimaailmassa asia on hyvin ajankohtainen. Moni bloggaaja tienaa nykyään sillä, että solmii vaikkapa yhteistyösopimuksia yritysten kanssa tai tekee sponsoroituja postauksia. PING Ethics -sivustolla on sisällöntuottajien ja yritysten yhteinen eettinen ohjeistus, jolla pyritään tuomaan vaikuttajamarkkinointiin läpinäkyvyyttä, ammattimaisuutta sekä reilua meininkiä. Esimerkiksi bloggaajan, Instagram-vaikuttajan tai suositun Facebook-ryhmän vetäjän olisi eettistä ja reilua ilmoittaa kaupallisesta yhteistyöstä postauksissaan, mikäli sellaista tekee. Itse en ole kaupallisia yhteistöitä tehnyt, mutta jos niitä joskus blogini kautta teen, haluan noudattaa eettistä koodistoa ja olla läpinäkyvä. En myöskään lähtisi yhteistyöhön sellaisten yritysten kanssa, jotka eivät ole linjassa oman arvomaailmani kanssa.

Seuraajien määrä ratkaisee?

Valitettavasti seuraajien ostaminen on kuitenkin arkipäivää monien bloggaajien keskuudessa. Jos tekee työkseen vaikuttajamarkkinointia, on varmasti paljon helpompi saada itselleen töitä ja toimeksiantoja, jos seuraajamäärä somessa on suuri. Monesti yritykset etsivät bloggaajia tai muita some-vaikuttajia, jotka voisivat tehdä vaikka sponsoroidun postauksen heidän tuotteistaan tai palveluistaan tai lähteä vaikkapa brändilähettilääksi. Tottakai yritys palkkaa mieluummin vaikuttajan, jolla on 50 000 seuraajaa kuin vaikuttajan, jolla on 2000 seuraajaa. Toisaalta yritys ei tiedä, onko 50 000 seuraajan some-vaikuttajalla miten paljon ostettuja mielikuvitusseuraajia. Jos esimerkiksi 2000 seuraajan tyypillä kaikki seuraajat ovat aitoja ihmisiä ja 50 000 seuraajan tyypillä valtaosa ostettuja, parempi vaihtoehto olisi palkata se ihminen, joka toimii aidosti ja eettisesti. Yritystenkin on kiinnitettävä tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota aitouteen.

Instagramista voi ostaa itselleen seuraajia

Instagramin follaajat ja unfollaajat

Sosiaalisen median maailmassa on nykyään niin paljon kaikkea teennäistä ja feikkiä, että se saa voimaan pahoin. Instagramin ympärillä pyörivässä bisneksessä on saatavilla feikkiseuraajien lisäksi myös erilaisia palveluita, joilla voi vaikka automatisoida oman tilinsä botti-palvelulla. Siinä on myös ideana tykkäysten ja seuraajien kalastelu, taas kerran kyseenalaisin konstein. Esimerkiksi minä voisin automatisoida tilini seuraamaan #adventure-hashtagia ja ohjelmoida botin tykkäämään jokaisesta kuvasta, jossa on kyseinen hashtag. Näin saisin todennäköisesti myös itse valtavan määrän tykkäyksiä, joilla voisin vaikka boostata egoani. Voisin myös automatisoida tilini niin, että lähtisin automaattisesti seuraamaan näitä Instagram-tilejä sen toivossa, että seuraamani ihmiset seuraisivat minua takaisin. Näitä feikkejä on Instagramissa todella paljon. Varsinkin matkakuvia tietyillä merkinnöillä postatessani saan aina yhtäkkiä liudan uusia seuraajia, jotka sitten lopettavat seuraamiseni muutaman päivän kuluttua automaattisesti, miten nyt sitten botti onkaan ajastettu toimimaan.

Aitous on tulevaisuuden avainsana

Sosiaalinen media on virtuaalinen pelikenttä, jossa ehkä puolet profiileista on oikeita ja puolet feikkejä tai botteja. Kuka edes tietää, mitkä ovat oikeat luvut. New York Timesin artikkelissa mainitaan esimerkiksi Devumi, DIYLikes.com ja Social Envy. Ne ovat firmoja, jotka takovat miljoonia myymällä ihmisille feikkiuskottavuutta. Mielikuvitusseuraajia, joita ei ole olemassakaan. Vastaavia firmoja on netti pullollaan ja lisää tulee niin kauan kuin niiden palveluja käytetään.

Lähdin kirjoittamaan tästä aiheesta blogipostausta, sillä toimittajana koen, että asialle pitäisi tehdä äkkiä jotain. Sosiaalinen media on mahtava väylä pysyä yhteydessä läheisten ja ystävien kanssa, jakaa tietoa ja kuulumisia tai vaikka postata matkakuvia Instagramiin muiden iloksi. Se on myös hyvä väylä bloggaajalle jakaa tuottamaansa sisältöä. Yrityksille se on loistava markkinointikanava postata niin orgaanisia kuin maksettujakin julkaisuja. Ainakin niin kauan, kun näyttökerrat menevät oikeille ihmisille. Tätä menoa sosiaalinen media on kuitenkin matkalla kohti omaa tuhoaan, sillä ennen pitkää ihmiset kyllästyvät sen valheellisuuteen. Maailmassa on niin paljon kaikkea valheellista, feikattua ja teennäistä, että nyt meidän olisi kuultava aitouden kutsu ja käännettävä äkkiä kurssia.

Otatko haasteen vastaan?

Haluaisin haastaa nyt jokaisen bloggaajan ja sisällöntuottajan, some-vaikuttajan ja ihan jokaisen käyttämään sosiaalista mediaa aidosti ja eettisesti. Minä ainakin haluan, että blogiani lukevat ihmiset, joita sen sisältö aidosti kiinnostaa. Haluan, että Instagramissa minua seuraavat aidot ihmiset, tutut tai tuntemattomat, jotka saavat kuvistani iloa ja inspiraatiota. Haluan, että YouTube-kanavani tilaavat ne ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita videoistani. Haluan, että Facebook-sivuani seuraavat ne, keitä sen sisältö kiinnostaa. Haluan uskoa ja luottaa, että tuottamani sisällön löytävät oikeat ihmiset, jotka saavat siitä itselleen jotain. En halua myydä sieluani ja ostaa itselleni tuhansia feikkiseuraajia uskottavuuttani boostaamaan, toivottavasti et sinäkään. Mieluummin otan sata aitoa seuraajaa kuin miljoona feikkiä.

Seuraajien ja tykkäysten ostaminen syö myös rehellisten vaikuttajien uskottavuutta. Monet ovat tehneet suuren työn kasvattamalla blogiaan tai sosiaalisen median kanaviaan vuosikausia. Heillä voi olla oikeasti satoja, tuhansia tai kymmeniä tuhansia seuraajia. Kun toiset hankkivat seuraajansa rahalla yhdessä yössä, kuvio on todella epäreilu. Kohta kukaan ei enää tiedä, kehen voi luottaa. Aidot ja rehellisetkin toimijat voivat joutua epäilyksen kohteiksi. Olethan siis kanssani samassa veneessä etkä lähde mukaan tähän sairaaseen, kieroon ja valheelliseen peliin? Pidetään yhdessä sosiaalisen median kanavamme aitoina ja hankitaan itsellemme aitoja seuraajia. Se voi ottaa aikaa, se voi viedä vuosiakin, mutta se on paljon arvokkaampaa kuin se, että ostat itsellesi rahalla feikkisuosiota ja mielikuvitustykkääjiä.

Mitä mieltä sinä olet tästä ilmiöstä? Onko suosion ostaminen mielestäsi ihan ok vai epäeettistä? Oletko joskus ostanut itsellesi seuraajia? Uskallatko myöntää sen? Mitä ajattelet ihmisistä, jotka ostavat feikkiseuraajia? Mitä tälle ongelmalle voisi tehdä? Mitä mieltä olet yrityksistä, jotka kaupittelevat tykkäyksiä ja seuraajia somen käyttäjille? Otatko haasteeni vastaan?

Kaikesta tästä huolimatta, oikein ihanaa ja aitoa alkavaa viikkoa ihan jokaiselle!

~Sonja

8 thoughts on “Follower Factory – Uskottavuutta haetaan feikkiseuraajilla”

  1. Aivan älyttömän hyvä teksti! Kiteytit täydellisesti munkin ajatukset seuraajien ostamista koskien ja myös tätä somemaailmaa. Meininki on mennyt niin feikiksi, että toivoisin todella että sometilejä ylläpidettäisiin aidommin. Enkä tarkoita että mistään tiskivuoresta pitäisi ladata kuva Instagramiin, vaan sitä että toisista vain paistaa läpi se, kuinka Instagramilla tavoitellaan jotain kuuluisuutta. Toki sitä voi tehä tavoitteellisesti, mutta samalla se pitäisi mun mielestä tehdä aidosti.

    Mä en oo koskaan ymmärtänyt miksi seuraajia pitäisi ostaa. Ja vielä vähemmän ymmärrän miten siitä omasta tilistä voi olla ylpeä, jos tietää seuraajien tai tykkäysten olevan ostettuja? Mutta tosiaan, todella loistava teksti, josta inspiroiduin kovasti ja saatanpa kirjoitella myöhemmin samasta aiheesta omaankin blogiini 🙂

    1. Kiitos Elli kommentistasi! ? Tämä aihe on pyörinyt mielessäni jo pidempään. Kun tuo New York Timesin artikkeli julkaistiin, inspiroiduin kirjoittamaan tämän postauksen. Aihe on mielestäni todella tärkeä ja tietoisuutta siitä pitäisi levittää. On ihana kuulla, että myös sinä olet aitouden kannattaja. Jos kaikki muuttuu pelkäksi feikiksi, ei sosiaalista mediaa jaksa seurata pian enää kukaan. Bloggaajina voimme kuitenkin jokainen omalta osaltamme vaikuttaa asioihin ja pysyä poissa tällaisista peleistä. Pitääpä seurata blogiasi, jos innostut myös kirjoittamaan samasta aiheesta. Tätäkin kirjoitusta saa vapaasti jakaa ja linkata.

  2. Erinomainen kirjoitus! Tuo touhu on mennyt aivan sairaaksi, en tosin tiedä pelastaako feikkisomea enää mikään. Mutta omissa toimissaan jokaisen itseään kunnioittavan somettajan pitää sitoutua rehelliseen ja suoraselkäiseen toimintaan.

    Kun kaikenlaisia temppuja osataan datalla jo tehdä, eikö tosiaankaan missään ole tehty sovellusta, joka erottaisi jyvät akanoista, feikkitilit oikeista? Tätä täytyy tutkia lisää… Sellainen softa olisi vaikuttajamarkkinointia tekevälle yritykselle arvokas.

    Mulla on ollut nuttura kireällä näissä kuvioissa alusta asti. Instassa olen jopa blokannut ja ilmiantanut seuraamaan lähteneitä ”aikuisviihdetilejä”, ajatuksella etten halua mitään roskaseuraajia. Eli ilman muuta olen mukana.

    Mieluummin parituhatta seuraajaa lihaa ja verta, kuin kymmenkertainen määrä ostettuja feikkejä!

    1. Kiitos paljon kommentistasi ja ajatuksistasi, Johanna! 🙂 Minäkin olen blokannut ja ilmiantanut feikkitilejä, jotka ovat alkaneet seurata minua tai tykänneet kuvistani. Aina niitä ei välttämättä osaa spotata, mutta monesti feikkitilillä on nimen perässä pitkä numerosarja tai sitten julkaisuja on vain vähän. Aikuisviihdetilit ovat vielä asia erikseen. En kaipaa roskaseuraajia myöskään, vaan aitoja ja oikeita ihania ihmisiä, joita seikkailuni, kuvani ja stoorini kiinnostavat. 🙂

  3. Jos instatilillä on valtavasti peräkkäin yksityisiä tai tilejä, joilla on vain muutama postaus ja tilien nimet ovat vielä outoja kirjain-numeroyhdistelmiä, voi olla aika varma, että seuraajia on ostettu.

    Yhdessä vaiheessa sain paljon tarjouksia seuraajien myyjiltä, mutta estin ne aina ja ilmoitin instan ylläpitoon. Tarjouksia ei tule enää. Seuraajamäärä kasvaa hitaasti, mutta mieluummin valitsen aitouden.

    1. Juuri näin, Tuuli! 🙂 Saman olen huomannut. Minäkin olen ilmiantanut nuo seuraajakaupustelijat. Yksin niihin on vaikea vaikuttaa, koska niitä syntyy kuin sieniä sateella, samoin kuin feikkitilejä. Jos jokainen ilmiantaa silloin tällöin yhden, Instagram pysyy paremmin ”puhtaana”. Aitous kunniaan! <3

  4. ”Esimerkiksi bloggaajan, Instagram-vaikuttajan tai suositun Facebook-ryhmän vetäjän olisi eettistä ja reilua ilmoittaa kaupallisesta yhteistyöstä postauksissaan, mikäli sellaista tekee.”

    Tuo ei perustu reiluuteen, vaan lakiin. Mainos on voitava tunnistaa mainokseksi heti ensisilmäyksellä ilman tarkempaa tutustumista siihen – KKV 2013

    Yrityksellä on, huolimatta bloggaajan toiminnasta, kannettavanaan vastuu mainonnasta.

    Lisää täältä: http://www.tamamatka.fi/yhteistyo-vai-sponsored-by-mina-ite/

    1. Kiitos Anna tarkennuksesta ja lisäinfosta! ? Vaikka asia perustuukin lakiin, silti vielä harmillisesti näkee postauksia, joista ei käy millään tavalla ilmi niiden kaupallinen yhteistyö. Blogeissa asia on jo aika hyvällä mallilla, mutta Instagramissa ja Facebookissa tulee usein vastaan postauksia, joista kaupallinen yhteistyö ei tule ollenkaan ilmi. Tietoisuuden lisääminen asiasta olisi kovasti tarpeen. Eri alojen yrityksille pitäisi myös järjestää enemmän koulutusta vaikuttajamarkkinoinnista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.